Edellisen kirjoituksen jälkeen lähdimmekin reissuun. Perheen isä laskeutui lentokentälle klo 14 ja jo ennen iltakuutta olimme autossa matkalla juhannuksen viettoon. Tänä vuonna halusimme jälleen kokeilla jotain uutta. Toissa vuonna olimme Sexsjössä ja viime vuonna vietimme juhannusta Mo i Ranassa, Norjassa. Vaunu siis koukkuun ja auton nokka kohti Ähtäriä!

Vähän reilun kahden tunnin ajon jälkeen pääsimme perille. Näillä leveysasteilla ei ollut juhannusruuhkasta tietoakaan. Leirintäalue, Ähtäri Zoo Camping, oli yllättävän tyhjä ja saimme jopa itse valita paikkamme. Se ei ole yleistä, eikä varsinkaan juhannuksena! No pientä säätöähän siitä tuli kun pyörimme leirintäalueella 13 metrisen yhdistelmämme kanssa…

Vaihtoehtoina olivat paikka läheltä huoltorakennusta, joka oli kaukana leirintäalueen tapahtumista tai paikka lähempää päärakennusta, jossa oli jo muita vaunu- ja autokuntia. Sijoitimme taktisesti vaunumme paikkojen puoliväliin, lähelle järvenrantaa ja kuuloetäisyydelle lasten leikkipaikasta. Lapset olivat jännitystä täynnä, koska leirintäalueella tulisi olemaan juhannusaattona paljon ohjelmaa lapsille. Söimme hotdogeja iltapalaksi ja kömmimme sänkyyn. Virittelin viimetöikseni vaunun lämmitintä kovemmalle, koska ulkona oli vaivaiset 3 astetta lämmintä.

Juhannusaattona aurinko kurkisteli taivaalta ja sää vaikutti ihan inhimilliseltä. Pakkasimme eväitä reppuun ja menimme eläinpuistoon. Mukavaa oli se, että eläinpuistoon oli leirintäalueelta oma sisäänkäynti. Kukaan ei vaan kertonut, eikä asiasta ollut mitään kylttiä, että eläinpuisto olisi pitänyt kiertää määrättyyn suuntaan.

Kohtasimme pienen vastoinkäymisen kun totesimme että olimme kulkeneet koko pitkän matkan ”väärään” suuntaan ja lopulta tulimme suljetulle portille. Onneksi ulos tuli hetken päästä ihmisiä ja pääsimme jatkamaan kulkuamme vastavirtaan. Eli jos menette leirintäalueen portista eläinpuistoon, kannattaa lähteä portista oikealle, susia ja karhuja kohti.

Eläinpuisto on iso ja kaunista metsämaastoa. Alueella kasvaa varmaankin kaikki Suomen kotoperäiset kasvilajit ja monet niistä on merkitty kyltein. Itse ihastelin runsaita määriä kukillaan olevia ahomansikoita sekä hilloja, jotka myös juuri nyt kukkivat. Nyt oli oikein hyvä keli vierailla eläinpuistossa, koska kylmyyden takia myös eläimet olivat aktiivisempia. Viimeksi kun vierailin Ähtärissä, kaikki eläimet nukkuivat, koska oli lämmin kesä. Nyt oli liikettä ja paljon pieniä poikasia, vasoja, porsaita ja myös hautova joutsen, jonka siippa oli aika vihaista sorttia.

Me yritimme osua määrättyjen eläinten kohdalle niiden ruokinta-aikaan. Nämä selviävät alueen kartasta. Ajat olivat kuitenkin välillä niin lähekkäin, ettemme ehtineet nähdä kaikkia, vaikka kiertelimme puistossa kaksi päivää.

Ensimmäisenä päivänä näimme oikeastaan vain ilvesten ruokailun, koska susilla oli paastopäivä. Mutta myös susien aitauksen luokse tuli eläintenhoitaja ruoka-aikaan ja häneltä sai kysellä susista. Ruoka-aikoina on hauska seurata eläimiä ja eläintenhoitajat kertovat yleensä paljon faktaa kyseisistä eläimistä. Varsinkin kouluikäiset lapsemme pitivät siitä.

Niin, ne eväät repussa! Tokihan nekin piti syödä. Eläinpuiston alueella on useampi grillipaikka, jossa voi grillata. Ensimmäisenä päivänä osuimme grillipaikalle, jossa oli kaasugrillit. Se oli kätevää, koska kaasugrillillä voi aloittaa grillauksen heti ilman että tarvitse odottaa puiden palamista siihen pisteeseen, että makkaraa voi paistaa liekittämisen sijaan. Grillipaikan lähellä oli lapsille tekemistä, pituushyppypaikka ja tukki tasapainoilua varten.

Pitkin eläinpuistoa oli erilaisia pieniä leikkipaikkoja. Ainakin meidän lapset leikkivät melkein kaikissa. Ihan puiston pääsisäänkäynnin vieressä on isompi leikkipaikka ja kotieläinpiha. Meidän maalaislapsemme tosin eivät oikein kotieläinpihasta lämmenneet. Niin, makkaroiden paistuessa mittailimme lämpimiksemme hyppyjämme grillipaikan viereisellä pituushyppypaikalla, koska sää oli vilpoisa ja vettäkin satoi välillä.

.

Lopulta tuli kiire takaisin leirintäalueelle, jotta ehtisimme juhannussaunaan ja viemään saunan jälkeen leirintäalueelta isolla porukalla karhuille juhannustervehdykset. Leirintäalueelta kävelimme Ähtärin maskotin Santeri-karhun johdattelemina karhujen aitaukseen, jossa eläintenhoitaja heitteli karhuille omenoita, appelsiineja, jäädytettyjä melonin lohkoja ja muuta hyvää. Me jäimme viimeisten joukkoon seuraamaan karhujen temmellystä ja sepä vasta oli hauskaa!

Kun palasimme takaisin leirintäalueelle, oli vuorossa lasten herkkukestit, eli lettuja, hilloa ja vaahtokarkkeja sekä juhannuskokon sytyttäminen. Sitten olimmekin jo päivän touhuista valmiita nukkumaan.

Juhannuspäivänä puimme entistä enemmän vaatetta päälle pikkupoikien kovasta ulkohousuprotestista huolimatta. Ja reppuun pakkasimme enemmän eväitä. Tällä kertaa otimme leirintäalueelta mukaan aarteenmetsästyskartat ja etsimme kirjaimia määrättyjen eläinten kohdalta. Tällä kertaa pidimme evästauon laavulla, josta johti pitkospuut järven rantaan. Nuoremmat lapsemme eivät olleet pitkospuita nähneet. Kävimme myös esikoisen kanssa etsimässä ja löytämässä eläinpuistoa lähinnä olevan geokätkön.

Kun menimme takaisin leirintäalueelle, lapset osallistuivat ongintaan. Sitten alkoikin kaatosade ja linnoittauduimme vaunuumme. Grillissä valmistettava ruoka vaihtui hernekeittoon ja vohveleihin. Kun kaikki vohvelit oli syöty ja mahat täynnä, sade lakkasi ja lähdimme pelaamaan vielä kierroksen minigolfia. Tänäkään iltana ei tarvinnut unta odotella. Ainoa takaisku oli, että viime syksynä asennettu uusi raitisilmaventtiili oli vuotanut rankkasateessa kuin seula suoraan Adan sänkyyn. Tyttö nukkui siis sohvaryhmässä.

Sunnuntaina oli parempi sää! Ja kukaan ei enää halunnut eläinpuistoon. Lähdimme huvittelemaan paikallisten veneyritysten koeajokeskukseen, jossa saimme koeajaa paria venettä ihan ilmaiseksi. No lievä venekuumehan siitä nousi. Koska perheen kokki ja tiskari oli väsynyt, päätimme syödä noutopöydän kylpylähotelli Mesikämmenessä. Mielestäni ruoka oli halpaa, kun se maksoi 5 euroa 4-14 vuotiailta ja 12,90 aikuisilta. Söimme mahat taas ihan täyteen.

Ja koska edellispäivänä esikoisemme täytti 11 vuotta, pääsivät lapset isänsä kanssa FlowParkkaamaan. Ähtärin FlowPark oli juuri avattu ja se sijaitsee aivan pääsisäänkäynnin yhteydessä. Ei nyt sen enempää FlowParkista, mutta hauskaa oli. Myös 5-vuotiaamme pystyivät kiipeilemään lasten radalla ja esikoinen sai kiivetä myös niillä vaikeimmilla radoila. Rankan flowparkkaamisen jälkeen olikin jo aika lyödä vaunu koukkuun ja suunnata kotiin.

Yhteenvetona voisin sanoa, että Ähtäri on täynnä kivaa tekemistä. Säiden vuoksi leirintäalueen vesiliukumäki ei ollut käytössä, eikä järvessäkään oikein tarjennut uida. Meiltä jäi myös kokeilematta leirintäalueelta lähtevä 2,5 kilometrin mittainen luontopolku. Milloin tahansa Ähtäriin meneekään, löytää sieltä varmasti jotakin mieleistä tekemistä. Lähellä eläinpuistoa oli myös useampi muistomerkki vuoden 1918 sodasta. Leirintäalue oli siisti, rauhallinen ja ehkä vähän kalliskin. Alueella on monta vuokrattavaa mökkiä sekä vieressä hotelli Mesikämmen.

Nyt vaunu tarvitsee jonkinverran huoltotoimenpiteitä ja kesälomamatkamme suunnittelu voi alkaa. Mitään ei ole päätetty ja tämän kesän säitä tähän asti seuranneena voin luvata, että yritämme pysytellä aurinkoisilla alueilla. Saapa siis nähdä, mistä löydämme karavaanariperheemme ensi viikolla.

Yhteistyössä mukana: Top Camping Vaasa

Seuraa Bloggaavien Karavaanareiden, Sinin, Lotan ja Paten, seikkailuja kesä-Suomessa. Blogit ilmestyvät viikoittain. Muistathan kesälomaasi helpottavan KivaaTekemistä.fi -hakupalvelumme.
Tilaa KivaaTekemistä -uutiskirje, niin olet mukana lippupakettien arvonnassa joka kesäkuukauden lopussa.